Stöpselnäsans
Marsujen palvelija!
Hei vaan!
Olen se joka lakaisee lattioilta marsupapanoita, täyttää pellettikupit, täyttää vesipulloja, silittelee marsuposkia ja antaa marsuille porkkanapusuja <3 Olen siis Caro, kolmekymppinen marsufani joka asuu Turussa avomieheni, kahden koirani, kissani sekä marsujen kanssa, punaisessa omakotitalossa rönsyilevän pihamaan piilossa.
Opiskelen ympäristö- ja meribiologiaa joten toivottavasti valmistuisin pian Biologiksi. Kirjoitan tällähetkellä gradua liejutaskurapujen käyttäytmisestä, ja eläinten käyttäytyminen, luontaiset tarpeet ja hyvinvointi on hyvin lähellä sydäntäni. Marsuharrastuksen lisäksi harrastan koirieni kanssa agilityä, käyn ratsastustunneilla ja puuhailen hevosten parissa, tykkään puutarhahommista ja mökkeilystä.
Olen pikkutytöstä asti ollut hyvin eläinrakas, ja olenkin ollut onnekas ja saanut varttua koirallisessa perheessä. Yhdeksän vuotiaana sain vinguttua itselleni ensimmäiset marsut, kun osasin kaikki kirjaston marsu (ja muut jyrsijäkirjat) jo takaperinkin ja unelma "omasta lemmikkieläimestä" oli suuri. Niin tuli ensimmäiset marsut minulle, Wilma & Moe! Noin 5 vuotta myöhemmin heille tuli kaveriksi Maija... muutama vuosi myöhemmin Wilma ja Moe lähti sateenkaarisillan toiselle puolelle (Wilma 9 vuotiaana!) ja Maijan kaveriksi tuli kodinvaihtaja Bertta. Hetki siitä lauma kasvoi vielä Billan ja Bibbi marsuilla, jotka myös olivat kodinvaihtajia. Innostuin lukio-ikäisenä enemmän marsuyhdistyksen toiminnasta ja osallistuin näyttelyihin ensimmäisen kerran 18-vuotiaana. Kaikkia ihania erirotuisia marsuja nähtyäni kiinnostuin hurjasti marsujen värien genetiikasta! Vuosi-pari myöhemmin tuli ensimmäiset rotu-marsuni, ihana coronet tyttö Goldhill's Bethina sekä chocolate tan poika Wallstreet's Bruno. Vuonna 2009 syntyi ensimmäinen poikueeni, ja siitä se sitten lähti.
Rakkauteni eläimiin ei ole vuosien varrella hiipunut, vaan jatkan edelleen uuden oppimista marsharrastuksen parissa. Toivottavasti minun osaaminen, sitoutuminen ja suuri sydän juuri tähän lajiin voi antaa sinulle hyvät eväät mukaan polullessi marsunomistajana <3
Kuva: Miikku Pietilä